Uusi kirja julkaisu Pasilan konepajan perinneyhdistykseltä 12/2017

Aidan takana oli konepaja - Tapahtumia ja muistoja VR Pasilan konepajalta

VR:n Pasilan konepaja tarjosi, sen sata vuotisen historian ajan, työpaikan tuhansille ihmisille. Nämä Pasilan konepajalla työskennelleet "rautakourat" ansaitsevat oman kirjansa. Miten konepajan viimeisten vuosikymmenten aikana työntekijät kokivat oman työpaikkansa? Miten tultiin konepajalle töihin? Kuinka poliittinen konepaja oli? Entä minkälaista harrastustoimintaa konepajalla oli?

Näihin kysymyksiin tämä kirja pyrkii antamaan vastauksen konepajalaisten itsensä kertomana.

Pasilan konepajan Perinneyhdistys ry.
2017
ISBN 978-952-93-9725-9

Kirjan voit tilata tämän linkin kautta.

LEHDISTÖTIEDOTE JA KUTSU 12.12.2005

LEHDISTÖTIEDOTE JA KUTSU 12.12.2005

Pasilan konepajan Perinneyhdistyksen ja Helsingin kaupunginmuseon yhteistyönä on valmistunut 350-sivuinen tutkimus konepajan arvokkaan teollisuusmiljöön taipaleesta.

TEOS JULKISTETAAN KESKIVIIKKONA 14.12.2005 KLO 13 PASILAN KONEPAJALLA, ALEKSIS KIVEN KATU 17 A. TILAISUUDEN ALUKSI NÄHDÄÄN KONEPAJAN LYHYT ESITTELYFILMI. PERINNEYHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA VEIJO SUNDQVIST JA TUTKIJA FM JOUNI EEROLA, KERTOVAT TEOKSESTA JA SEN TAUSTASTA. EDUSKUNNAN PUHEMIES PAAVO LIPPONEN ESITTÄÄ TERVEHDYKSENSÄ.
TERVETULOA!

Valtionrautateiden Pasilan konepaja aloitti toimintansa 1903. Siitä tuli pian rautateiden suurin konepaja, jolla oli keskeinen asema Suomen rautateiden liikkuvan vaunukaluston rakentajana ja korjaajana. Lähes sadan vuoden aikana siellä valmistettiin muun muassa noin 50 000 tavaravaunua sekä 2 000 puukorista ja 700 teräskorista henkilövaunua. Pasilan konepaja vastasi Suomen radoilla tarvittavien uusien rautatieliikenteen henkilö- ja tavaravaunujen valmistamisesta ja korjaamisesta aina 1990-luvulle saakka. Parhaimmillaan alueella työskenteli lähes 2 000 henkeä, ja se oli yksi Helsingin suurimmista teollisista työpaikoista. Konepaja oli aikoinaan kuin "kaupunki kaupungissa", yhteisö, jolla oli oma kauppa, lääkäri, oppilaskoulu sekä omat urheilu- ja kulttuuriharrastuspiirit. Konepajan väki loi teollisuushistoriaa, joka on merkittävä osa niin rautateiden, Helsingin kaupungin kuin teollistuvan Suomen historiaa. Pasilan konepajan henki elää, vaikka teollisuuden äänet ovat vaienneet ja alueen käyttö muuttaa muotoaan. Aiemmin ulkopuolisilta suljettu konepaja-alue avautuu kaikille helsinkiläisille 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, kun alueesta rakentuu 2 500 asukkaan ja 2 500 työpaikan elävä kaupunginosa. Konepaja-alueen keskiosan sata vuotta vanha, jopa Euroopan mittakaavassa arvokas punatiilinen teollisuusmiljöö säilytetään tuleville helsinkiläisille osana uutta kaupunginosaa.
Lisätietoja antaa Pasilan konepajan Perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja Veijo Sundqvist puh. 040 862 0056 tai veijo.sundqvist@vr.fi.

Kirjan voit tilata tämän linkin kautta.